Jäähyväisten viikonloppu

Lauantaina ja sunnuntaina vietettiin molemmissa näkemissäni otteluissa läksiäisiä. Lauantaina kauden 76. paikan päällä nähty otteluni tänä vuonna oli Mikkelin derby, jossa Rafael pelasi uransa viimeisen ottelunsa. Samalla sain itselleni myös kauden toisen uuden stadionin.

Kummallakaan joukkueella ei ollut pelissä sarjataulukon kannalta panosta ja se näkyi ottelussa hienokseltaan. Myöskään sää ei ollut ottelulle suosiollinen, sillä lunta, räntää ja vettä tuli taivaalta riittävästi. Mikkelin Pallo-Kissat hallitsi ensimmäistä jaksoa, mutta ei saanut hyödynnettyä hallintaansa maalipaikoiksi. Kissojen juhlakalu Rafael ampui kertaalleen tulisesti, mutta ilman tulosta. MiPK:n lukuisat erikoistilanteet olivat luokattomia.

Toisella jaksolla MP hyppäsi kuskin paikalle ja Pallo-Kissat alkoi hyytymään. Tunnin kohdalla MiPK-vahti Jonne Uronen kaatoi MP:n Aatu Mannisen rangaistusalueella ja pallo vietiin pilkulle. Lucas dos Santos ampui, Uronen torjui, mutta brassi täräytti paluupallon voimalla verkkoon ja sininen puoli Mikkelistä juhli.

Alussa Urskissa paistoi vielä aurinko.

Vartti ennen loppua Rafael vaihdettiin pois kentältä juhlallisuuksien saattelemana. Hetki oli tunteikas sekä mikkeliläisille että runsaslukuisille lahtelaisille, jotka olivat saapuneet paikalle. Rafaelin tilalle kentälle tuli Santeri Suutari.

Rafaelin juhlallisuuksien ollessa kesken sai Pallo-Kissat pelivälineen kertaalleen tolppaan erikoistilanteesta. Viimeinen vartti ei kuitenkaan pelillisesti hienouksia tarjonnut, vaikka MP olikin lähellä lisätä johtoaan muutamaan otteeseen. Näin ollen Päämajakaupungin herruus jäi Mikkelin Palloilijoille ainakin vuodeksi, sillä ensi kaudella MP pelaa Ykkösessä.

Sunnuntaina puolestaan Lahdessa juhlittiin Pekka Lagerblomin uran mahdollista viimeistä kotiottelua. Tämäkään peli ei liiemmin hienouksia tarjonnut. Lahti siirtyi johtoon Josun ruuhkasta ampumalla maalilla. KPV tasoitti ja siirtyi hetkeä myöhemmin johtoon hieman kyseenalaisesti tuomitulla rankkarilla. Lopussa Lahden hyökätessä KPV iski vielä kahdesti. Pekka Lagerblom sai lahtelaisyleisöltä suosionosoitukset seisaaltaan kahdesti.

Rafael ja Pekka Lagerblom ovat molemmat FC Lahden historiassa tärkeitä persoonia. Olen saanut työskennellä molempien kanssa ja ymmärrän hyvin, miksi heistä tuli legendoja suomalaisella jalkapallokartalla. Molemmat ovat helposti lähestyttäviä, välittäviä ja aitoja ihmisiä. Väsyneenä aamutreeneissä kuultu kysymys 'Mitä kuuluu?', on sisältänyt aitoa välittämistä pelkän kohteliaisuuden sijaan. Molemmille joukkue on aina tullut ensin ja molemmat ovat jättäneet ilta toisensa jälkeen viheriölle kaikkensa.

Sen lisäksi molemmat ovat olleet hiton hyviä jalkapalloilijoita. Rafael iski 136 pääsarjamaalia ja on kaikkien aikojen seitsemänneksi paras maalintekijä Suomessa. Pekka Lagerblom puolestaan nousi A-maajoukkueeseen, voitti Bundesliigan mestaruuden ja Saksan Cupin ja loi haasteista huolimatta suomalaisittain komean uran ulkomailla.

Kiitos molemmille pelaajille niistä sadoista muistoista, joita olette tarjonneet!