Sodan jälkeen Lahden urheiluelämä koki suuren muutoksen.
Kaupunkiin asutettiin paljon Karjalan evakkoja. Lisäksi monet,
etenkin viipurilaiset, valuivat vapaaehtoisesti etelän kaupunkeihin.
Lahteen tuli kaksi uutta karjalaisseuraa: Viipurin Reipas ja Sorvalin
Veikot. Näistä Sorvalin Veikot oli Työväen Urheiluliiton seura.
Sodan jälkeen varustepula oli kova, mistä urheiluelämä kärsi
suuresti. Myös urheilijoista oli pulaa, koska monet miehet
haavoittuivat tai kaatuivat rintamalla tai eivät vain jatkaneet
urheilua. Esimerkiksi Lahden Pallo-Miehet menetti lähes kaikki ennen
sotia pelanneet pelaajat. Edustusjoukkue koostui nuorista junioreista
ja miesten pelejä alleen saaneet A-juniorit pärjäsivätkin nuorten
Suomen mestaruuscupissa 1948.
Reipas sai kaupungin vaihdosta huolimatta rivinsä kokoon varsin
nopeasti nousten kaupungin ykkösseuraksi. Reippaan ja LPM:n
ensimmäiset paikallisottelut pelattiin 1946. Toisen ottelun ”evakot”
voittivat 8-0. Jo 1940-luvun lopulla seuroissa pohdittiin
yhdistymistä, mutta fuusio kaatui Pallo-Miesten vastustukseen.
Heidän mielestään Reipas oli liian karjalainen seura. Eräänlaista
yhdistymistä kuitenkin tapahtui, sillä Pallo-Miesten
juniorijoukkueista loikkasi useita avainpelaajia Reippaaseen.
Myös hallinnollisella puolella tapahtui muutoksia. Lahti sai oman
piirin 1946. Siihen kuului aluksi vain kymmenen seuraa, osa niistäkin
jääpalloseuroja. Vuotta myöhemmin Lahden Urheilijat erosi
Palloliitosta ja jäljelle jäi vain yhdeksän seuraa. Oman
erotuomarikerhon Lahti sai 1948. Myös Palloliiton koulutustoiminta
oli Lahdessa vähäistä, sillä Lahdessa järjestettiin 40-luvulla
vain kolme merkittävää koulutustapahtumaa. 1949 Antti Inkisestä
tuli kuitenkin ensimmäinen piirivalmentaja.
1950-luku aukesi lahtelaisille paljon valoisampana. Olympialaisia
varten kunnostettu Kisapuisto sai toimia Helsingin vuoden 1952
olympialaisten yhtenä näyttämönä. Kolme olympiaottelua
tarjosivat lahtelaisille jalkapallon ystäville kansainvälisiä
tuulia. Myös koulutusta Lahden piirissä lisättiin. Vuonna 1951
piirissä toimi jo viisi koulutettua valmentajaa ja Eero Nopsanen
suoritti korkeimman mahdollisen valmentajatutkinnon.
Yksi suomalaisen jalkapallon historian suurimmista muutoksista
koettiin 1954, kun TUL-seurat liittyivät virallisesti Palloliiton
jäseniksi. Lahden piiri sai kaksi uutta lahtelaista jäsentä.
Viipurista Helsingin kautta Lahteen tullut Sorvalin Veikot sekä
Lahden Kaleva osallistuivat nyt myös Palloliiton alaisina seuroina
Palloliiton kilpailuihin. 1954 koettiin myös ”evakkoderby”, kun
Reipas ja Veikot kohtasivat toisensa kahdesti. Reipas vei molemmat
ottelut nimiinsä.
Samana vuonna Lahdessa järjestettiin ensimmäiset nuorten
tekniikkakilpailut, joissa lahtelaisten menestys oli häkellyttävä.
LPM:n Rauno Uronen oli kokonaiskilpailun neljäs ja Reippaan Heikki
Hämäläinen viides. Lahden piiri voitti piirien välisen kilpailun.
Reippaan Keijo Merivirta oli kolmas C-nuorten yleiskilpailussa,
Jaakko Jokinen valtakunnan paras pomputtelija C-nuorissa, Rauno
Uronen taasen paras rajaheittäjä A-nuorissa. Seuraavat 15 vuotta
lahtelaiset menestyivät tekniikkakilpailuissa hyvin.
Hyvä juniorityö palkittiin myös 1956, kun Olli Heinonen ja Ossi
Vilppunen valittiin nuorten maajoukkueeseen. Vuotta myöhemmin
Varsovan syksyssä tehtiin lahtelaista jalkapallohistoriaa, kun
Vilppusesta tuli ensimmäinen lahtelainen maajoukkuepelaaja.
Lahtelaisten juniorien menestys näkyi myös oppikoulujen Suomen
mestaruuskisoissa. Lahden Lyseo hallitsi kaupunkia ja voitti
mestaruuden vuosina 1964 ja 1966. Mestarijoukkueissa pelasi useita
tulevaisuuden tähtiä, kuten Göran Enckelman ja Semi Nuoranen.
Ammatillisten oppilaitosten turnausta hallitsivat pääsääntöisesti
tehdaspaikkakuntien joukkueet, eivätkä lahtelaiset näissä
menestyneet.
1958 Lahdesta liittoon liittyivät Kiverät, joka keskittyi
lähinnä jääpalloon sekä Lahden Sampo jalkapallon puolelle.
Liitosta puolestaan erosivat Lahteen liitetyn Ahtialan
satelliittikaupungin seura Ahtialan Urheilijat-50 ja Lahden Kaleva.
Vuosi 1962 on uuden muutoksen vuosi. Viipurin Reipas vaihtoi
nimensä Lahden Reippaaksi ja Sorvalin Veikot Veikoiksi. Lahden
Palloseura liittyi samana vuonna jäseneksi. Sampo puolestaan joutui
keskeyttämään sarjan. Lahden Reipas kuitenkin nostai jalkapallon
Lahdessa uudelle tasolle, sillä seura otti SM-hopeaa. Reippaan
dynastia oli syntynyt.
Seuraavina vuosina jalkapallo nousi kaupungin ykkösurheiluksi ja
Reipas keräsi mitaleja Suomen Cupista ja Mestaruussarjasta.
Lahdenviipurilaisten kultakanta kesti aina vuoteen 1978. Reipas pääsi
myös kokemaan ensimmäiset europelinsä. Taso Euroopassa oli
kuitenkin Reippaalle liian kovaa.
Lahden Pallo-Miehet kolkuttelivat myös menestystä uudella
nimellään Upon Pallo. 1964 Upon Pallolle perustettiin myös
sisarseura Lahden Pallo-64. Suurin kruununjalokivi jäi kuitenkin
saavuttamatta. Reipas ja Upon Pallo kiinnostivat paikallisia ja
paikallispelissä 1967 nähtiinkin yli 8000 katsojaa. Upon tehdas
kuitenkin vähensi tukea ja uudet yritykset fuusiosta aloitettiin.
Fuusioajatukset eivät kuitenkaan tuottanut tulosta, vaan taas
kerran Reipas keräsi parhaat pelaajat ja loput jäivät uuden
Lahti-69:n ja Eero Nopsasen valmennukseen. Samana vuonna
kaupunginosaseurat Kärpäsen Palloseura ja Mukkulan Pallo saapuvat
rikastuttamaan kulttuuria.
Samalla ajanjaksolla jäljelle jääneistä TUL-seuroista ainakin
Merrasjärven Metsoissa oli jalkapallotoimintaa. Erittäin
todennäköistä on myös ollut, että Lahteen liitetyn Renkomäen
TUL-seurassa Renkomäen Reimassa ja vielä Okeroisten Okassa on
harjoitettu jonkin asteista jalkapalloilua.
Lahden talkoourheilun suosio nousi heti sotien jälkeen, mutta
etenkin jalkapallon suosio romahti, kun kaupunkiin perustettiin 1969
Kortteliliiga ry, joka järjesti harrastejalkapalloa aivan kuten
talkoourheilukin.
Lähteet:
Airo, Jukka 2009. Eteenpäin, ylöspäin – FC Kuusysin tarina
1934-2009.
Heinonen, Jouko 1995. Reippaat sata vuotta.
Hentilä, Seppo 1982. Suomen työläisurheilun historia 1:
Työväen Urheiluliitto 1919-1944.
Kemppi, Risto 1971. SVUL:n Lahden piiri v. 1911-1971.
Lautela, Yrjö & Wallén, Göran 2007. Rakas jalkapallo: Sata
vuotta suomalaista jalkapalloa.
Lounasheimo, Ilmo 1978. Lahden talkoourheilu r.y. 1928-1978.
Pihlaja, Juhani 2005. Lahden liikuntatoimen ja urheiluelämän
historia. Teoksessa 4, 1 :Lahden kulttuurilaitosten historia :
koululaitos, kirjasto ja liikunta. Toimittanut Siikaniemi, Päivi,
Palmgren, Ulla, Eskola, Eija
Ranne, Roni 1951. Viipurin Reipas 1891-1951.
Lahden museo- ja taidelautakunta 1975. Rekisteröidyt yhdistykset
Lahdessa 1919-1974.
Suomen Palloliiton Lahden piiri ry. 40 vuotta 1986.
Suomen Palloliiton toimintakertomukset.
Suomen Työväen Urheiluliiton toimintakertomukset
Teksti on julkaistu aikaisemmin Vastapallo.fi -nettilehdessä 2012 ja Lahti Liikkuu -lehdessä 2013. Ensimmäinen osa luettavissa tästä.
Miten ammatillinen oppilaitos menestyi vuosina 1998-2011?
VastaaPoista