120 vuotta lahtelaista jalkapalloa (Osa 2)

Sodan jälkeen Lahden urheiluelämä koki suuren muutoksen. Kaupunkiin asutettiin paljon Karjalan evakkoja. Lisäksi monet, etenkin viipurilaiset, valuivat vapaaehtoisesti etelän kaupunkeihin. Lahteen tuli kaksi uutta karjalaisseuraa: Viipurin Reipas ja Sorvalin Veikot. Näistä Sorvalin Veikot oli Työväen Urheiluliiton seura.



Sodan jälkeen varustepula oli kova, mistä urheiluelämä kärsi suuresti. Myös urheilijoista oli pulaa, koska monet miehet haavoittuivat tai kaatuivat rintamalla tai eivät vain jatkaneet urheilua. Esimerkiksi Lahden Pallo-Miehet menetti lähes kaikki ennen sotia pelanneet pelaajat. Edustusjoukkue koostui nuorista junioreista ja miesten pelejä alleen saaneet A-juniorit pärjäsivätkin nuorten Suomen mestaruuscupissa 1948.



Reipas sai kaupungin vaihdosta huolimatta rivinsä kokoon varsin nopeasti nousten kaupungin ykkösseuraksi. Reippaan ja LPM:n ensimmäiset paikallisottelut pelattiin 1946. Toisen ottelun ”evakot” voittivat 8-0. Jo 1940-luvun lopulla seuroissa pohdittiin yhdistymistä, mutta fuusio kaatui Pallo-Miesten vastustukseen. Heidän mielestään Reipas oli liian karjalainen seura. Eräänlaista yhdistymistä kuitenkin tapahtui, sillä Pallo-Miesten juniorijoukkueista loikkasi useita avainpelaajia Reippaaseen.



Myös hallinnollisella puolella tapahtui muutoksia. Lahti sai oman piirin 1946. Siihen kuului aluksi vain kymmenen seuraa, osa niistäkin jääpalloseuroja. Vuotta myöhemmin Lahden Urheilijat erosi Palloliitosta ja jäljelle jäi vain yhdeksän seuraa. Oman erotuomarikerhon Lahti sai 1948. Myös Palloliiton koulutustoiminta oli Lahdessa vähäistä, sillä Lahdessa järjestettiin 40-luvulla vain kolme merkittävää koulutustapahtumaa. 1949 Antti Inkisestä tuli kuitenkin ensimmäinen piirivalmentaja.



1950-luku aukesi lahtelaisille paljon valoisampana. Olympialaisia varten kunnostettu Kisapuisto sai toimia Helsingin vuoden 1952 olympialaisten yhtenä näyttämönä. Kolme olympiaottelua tarjosivat lahtelaisille jalkapallon ystäville kansainvälisiä tuulia. Myös koulutusta Lahden piirissä lisättiin. Vuonna 1951 piirissä toimi jo viisi koulutettua valmentajaa ja Eero Nopsanen suoritti korkeimman mahdollisen valmentajatutkinnon.



Yksi suomalaisen jalkapallon historian suurimmista muutoksista koettiin 1954, kun TUL-seurat liittyivät virallisesti Palloliiton jäseniksi. Lahden piiri sai kaksi uutta lahtelaista jäsentä. Viipurista Helsingin kautta Lahteen tullut Sorvalin Veikot sekä Lahden Kaleva osallistuivat nyt myös Palloliiton alaisina seuroina Palloliiton kilpailuihin. 1954 koettiin myös ”evakkoderby”, kun Reipas ja Veikot kohtasivat toisensa kahdesti. Reipas vei molemmat ottelut nimiinsä.



Samana vuonna Lahdessa järjestettiin ensimmäiset nuorten tekniikkakilpailut, joissa lahtelaisten menestys oli häkellyttävä. LPM:n Rauno Uronen oli kokonaiskilpailun neljäs ja Reippaan Heikki Hämäläinen viides. Lahden piiri voitti piirien välisen kilpailun. Reippaan Keijo Merivirta oli kolmas C-nuorten yleiskilpailussa, Jaakko Jokinen valtakunnan paras pomputtelija C-nuorissa, Rauno Uronen taasen paras rajaheittäjä A-nuorissa. Seuraavat 15 vuotta lahtelaiset menestyivät tekniikkakilpailuissa hyvin.



Hyvä juniorityö palkittiin myös 1956, kun Olli Heinonen ja Ossi Vilppunen valittiin nuorten maajoukkueeseen. Vuotta myöhemmin Varsovan syksyssä tehtiin lahtelaista jalkapallohistoriaa, kun Vilppusesta tuli ensimmäinen lahtelainen maajoukkuepelaaja.



Lahtelaisten juniorien menestys näkyi myös oppikoulujen Suomen mestaruuskisoissa. Lahden Lyseo hallitsi kaupunkia ja voitti mestaruuden vuosina 1964 ja 1966. Mestarijoukkueissa pelasi useita tulevaisuuden tähtiä, kuten Göran Enckelman ja Semi Nuoranen. Ammatillisten oppilaitosten turnausta hallitsivat pääsääntöisesti tehdaspaikkakuntien joukkueet, eivätkä lahtelaiset näissä menestyneet.



1958 Lahdesta liittoon liittyivät Kiverät, joka keskittyi lähinnä jääpalloon sekä Lahden Sampo jalkapallon puolelle. Liitosta puolestaan erosivat Lahteen liitetyn Ahtialan satelliittikaupungin seura Ahtialan Urheilijat-50 ja Lahden Kaleva.



Vuosi 1962 on uuden muutoksen vuosi. Viipurin Reipas vaihtoi nimensä Lahden Reippaaksi ja Sorvalin Veikot Veikoiksi. Lahden Palloseura liittyi samana vuonna jäseneksi. Sampo puolestaan joutui keskeyttämään sarjan. Lahden Reipas kuitenkin nostai jalkapallon Lahdessa uudelle tasolle, sillä seura otti SM-hopeaa. Reippaan dynastia oli syntynyt.



Seuraavina vuosina jalkapallo nousi kaupungin ykkösurheiluksi ja Reipas keräsi mitaleja Suomen Cupista ja Mestaruussarjasta. Lahdenviipurilaisten kultakanta kesti aina vuoteen 1978. Reipas pääsi myös kokemaan ensimmäiset europelinsä. Taso Euroopassa oli kuitenkin Reippaalle liian kovaa.



Lahden Pallo-Miehet kolkuttelivat myös menestystä uudella nimellään Upon Pallo. 1964 Upon Pallolle perustettiin myös sisarseura Lahden Pallo-64. Suurin kruununjalokivi jäi kuitenkin saavuttamatta. Reipas ja Upon Pallo kiinnostivat paikallisia ja paikallispelissä 1967 nähtiinkin yli 8000 katsojaa. Upon tehdas kuitenkin vähensi tukea ja uudet yritykset fuusiosta aloitettiin.



Fuusioajatukset eivät kuitenkaan tuottanut tulosta, vaan taas kerran Reipas keräsi parhaat pelaajat ja loput jäivät uuden Lahti-69:n ja Eero Nopsasen valmennukseen. Samana vuonna kaupunginosaseurat Kärpäsen Palloseura ja Mukkulan Pallo saapuvat rikastuttamaan kulttuuria.



Samalla ajanjaksolla jäljelle jääneistä TUL-seuroista ainakin Merrasjärven Metsoissa oli jalkapallotoimintaa. Erittäin todennäköistä on myös ollut, että Lahteen liitetyn Renkomäen TUL-seurassa Renkomäen Reimassa ja vielä Okeroisten Okassa on harjoitettu jonkin asteista jalkapalloilua.



Lahden talkoourheilun suosio nousi heti sotien jälkeen, mutta etenkin jalkapallon suosio romahti, kun kaupunkiin perustettiin 1969 Kortteliliiga ry, joka järjesti harrastejalkapalloa aivan kuten talkoourheilukin.



Lähteet:



Airo, Jukka 2009. Eteenpäin, ylöspäin – FC Kuusysin tarina 1934-2009.



Heinonen, Jouko 1995. Reippaat sata vuotta.



Hentilä, Seppo 1982. Suomen työläisurheilun historia 1: Työväen Urheiluliitto 1919-1944.



Kemppi, Risto 1971. SVUL:n Lahden piiri v. 1911-1971.



Lautela, Yrjö & Wallén, Göran 2007. Rakas jalkapallo: Sata vuotta suomalaista jalkapalloa.



Lounasheimo, Ilmo 1978. Lahden talkoourheilu r.y. 1928-1978.



Pihlaja, Juhani 2005. Lahden liikuntatoimen ja urheiluelämän historia. Teoksessa 4, 1 :Lahden kulttuurilaitosten historia : koululaitos, kirjasto ja liikunta. Toimittanut Siikaniemi, Päivi, Palmgren, Ulla, Eskola, Eija



Ranne, Roni 1951. Viipurin Reipas 1891-1951.



Lahden museo- ja taidelautakunta 1975. Rekisteröidyt yhdistykset Lahdessa 1919-1974.



Suomen Palloliiton Lahden piiri ry. 40 vuotta 1986.



Suomen Palloliiton toimintakertomukset.



Suomen Työväen Urheiluliiton toimintakertomukset


Teksti on julkaistu aikaisemmin Vastapallo.fi -nettilehdessä 2012 ja Lahti Liikkuu -lehdessä 2013. Ensimmäinen osa luettavissa tästä.