Kohti Lahti Cupia

Lahti Cup 2011 (nykyisin kaiketi Uusi Lahti Cup) on itselleni järjestyksessään 23. Se on muodostunut itselleni perinteeksi, josta en halua, enkä osaa olla pois. Minulle se on aloitus uuteen vuoteen ja uuteen kauteen. Paluu Suurhallin tuoksuun ja tunnelmaan, lämpöön ja kylmyyteen.

Ensimmäisen Lahti Cup viikonloppuni koin vain noin kolmen viikon ikäisenä. Muistikuvia siitä yllättäen ei ole, mutta mukana ollaan oltu. Tämän jälkeen olen istunut katsomossa joka vuosi isäni, äitini, isoisäni tai kavereitteni seurassa. Ensimmäiset todelliset muistikuvat ovat vuodelta 1994, jolloin olin noin kuusivuotias. Olin oppinut lukemaan ja kirjoittamaan ja innostunut tilastoista. Kirjasin violetilla tussilla käsiohjelmaan kaikki maalit, kortit, vaihdot ja kaikki muut asiat, joita tuon ikäinen voi pitää tärkeinä. Valitettavasti aivan varhaisimmat tilastot ovat kadonneet.

Tilastointi jatkui vuoteen 1997. Tämän vuoden tilastot ovat osittain säilyneet ja jos ne pitävät paikkaansa voidaan sanoa, että itselläni on tieto siitä, kuka on saanut FC Lahden ensimmäisen keltaisen kortin Lahti Cupissa. Mainintana vielä, että kyseisessä turnauksessa on jaettu kortti myös sellaiselle legendalle kuin Steven Polack.

Seuraavat vuodet menivät katsomossa aina samalla paikalla ja kaikki pelit alusta loppuun seuraten. Seuraava jakamisen arvoinen tarina nousee muistin syövereistä vuodelta 2005. Erään ottelun puoliajalla nousin jaloittelemaan ja käänsin selkäni kohti kenttää. Taustalta kuului jotain huutoa ruotsiksi, josta en ymmärtänyt sanaakaan ja kuin varkain pallo kolahti päähäni. Ilmeisesti tuo IFK Mariehamnin pelaaja yritti vielä pyytää anteeksi, mutta kielimuuri esti tämän. Ainakin tapaukselle naurettiin.

Nykyään Lahti Cupista on muodostunut loistava paikka tavata kavereita, niitä kavereita joiden kanssa on eniten vietetty aikaa, mutta jotka ovat opiskelujen ja muitten syitten takia karanneet maailmalle. Lahti Cupissa yhdistyy loistavasti ystävien jälleennäkemiset, isoisän otteluun tuominen (sillä ennen se meni toisin päin ja nyt saan kiittää siitä tuomalla hänet Lahti Cupiin), ja jalkapallo. Mitä muuta voi ihminen enää toivoa? Tuo viikonloppu on saanut minut matkustamaan satoja ja taas satoja kilometrejä ja toivottavasti tämä perinne saa jatkua myös tulevaisuudessa. Siinä on jalkapallon romantiikkaa. Eli Suurhallissa nähdään 28.-30.1.2011.

Loppuun vielä lukijakilpa: Kuka oli FC Lahden ensimmäinen Lahti Cupissa varoituksen saanut pelaaja? Vastausaika loppuu 28.1.2011 klo 14:00 ja ensimmäisenä oikein vastanneelle on luvassa palkinnoksi keräilyharvinaisuus.