Kannattajuus myytävänä!

Olo on kuin Huutokauppakeisari olisi saapunut Veikkausliigaan. Kannattajuus on myynnissä eniten tarjoavalle ja hulluhan se on, jos ei puolta tarjoa.

Veikkausliiga ja kuopiolainen panimo RPS Brewing tiedottivat, että he tekevät yhteistyössä Veikkausliigalle oman oluen. Olut julkaistaan vasta huhtikuussa, mutta panimo on jo tähän mennessä käyttänyt tulevan Ultra Lagerin mainonnassa hyödykseen kannattajia. Yhtiö kertoo, että olut on tehty myös yhteistyössä kannattajien kanssa. Oluen ensimmäisen mainoksen perusteella yhtiö käyttää oluen markkinoinnissa surutta kannattajia hyödyksi.

Jos puhutaan hetki Ultrista rautalangaksi väännettynä. Ultrat ovat vastavoima kaupallisuudelle. Ultrille tärkeintä on oman ryhmän etu, heti perässä tulevat oman kaarteen etu, eli suomalaisittain oman seuran kannatuksen etu ja seuran perinnön ja arvojen vaaliminen. Seuran ja varsinkaan kuopiolaisen panimon etu ei ole tällä listalla kovinkaan ylhäällä. Tämän pohjalta on vaikea nähdä, mitä hyötyä kannattajat saavat yhteistyöstään.

Seuraava yhteistyöstä esiin nouseva kysymys on se, että kuka omistaa kannattajien laulut. RPS Brewingin kuvien perusteella panimo käyttää kannattajien lauluja etiketeissä lisätäkseen omaa myyntiään. Mutta kuuluvatko laulut kannattajille, vai ovatko ne yhteistä omaisuutta, joita voi käyttää kaupallisissa tarkoituksissa?

Usein laulut ovat syntyneet lainaa-kopioi-leikkaa-liimaa-metodilla ja niiden alkuperäistä sanoittajaa on mahdoton jäljittää. Laulujen tarkoitus ottelutapahtumassa on moninainen. Ne piiskaavat ja kannustavat omaa joukkuetta, saavat vastustajan tuntemaan itsensä epävarmaksi, antavat kritiikkiä kritisoitaviin asioihin, kuten esimerkiksi seura tai liiga, tuovat ryhmän tunnettavuutta esiin ja välittävät viestiä. Samalla ne kuitenkin sitovat laulavaa yhteisöään yhteenkuuluvuuteen, samaan, jota RPS Brewing käyttää markkinoinnissaan.

Kaupallisuus on myyty kannattajille näkyvyydellä, tuolla mystisellä maksuvälineellä. Vanha kulunut mantra toistelee, että kaikki näkyvyys kotimaiselle jalkapallolle on hyväksi. Voin kertoa sen, ei ole. Jalkapallon näkyvyyden ja kiinnostavuuden nousu ei tuo itsessään yhtään lisärahaa tai -katsojaa katsomoihin, vaan kaikki lähtee seurojen itse tekemästä pitkäjänteisestä työstä. Seurojen tulee itse tehdä itsensä osaksi ympäröivää yhteiskuntaa ja tehdä itsensä merkittäväksi. Kannattajien tehtävä se ei ole.

Silti seurat, liiga ja liitto käyttävät hanakasti kannattajia markkinoinnissaan. Samalla he haluavat ohjata kannattajuutta kritiikittömään ja perheystävälliseen suuntaan ja myyvät konseptin näkyvyyden hyödyistä. Kannattajat voivat kuitenkin olla seuralle voimavara, kuten seura kannattajilleen, mutta näkisin, että seuran pitää silti tuottaa itse omat markkinointimateriaalinsa, eikä ulkoistaa sitä kannattajille.

RPS Brewing kertoo Instagram-postauksessaan yhteistyöstä kannattajien kanssa. Panimon omasta jalkapalloymmärryksestä kertoo karua kieltä tiedoite Veikkausliiga-yhteistyöstä, jossa panimolle oli selvinnyt vasta viime vuonna, että Veikkausliiga on pääsarja. Silti kuopiolaiset esiintyvät mediassa suurena jalkapallon ystävänä. Totuus kulisseissa on kuitenkin toinen.

Erään seuran kannattajat olisivat mielellään kieltäytyneet yhteistyöstä, mutta se ei ollut mahdollista. Toisessa seurassa puolestaan seura lopulta jyräsi kannattajien yli valitussa laulussa. Kannattajat ovat tässä yhteistyössä olleet vain statistin roolissa, liigan ja panimon puristuksessa.

Sosiaalisessa mediassa olut on otettu varovaisen innostuneesti vastaan. Hyötyjänä on lopulta panimo, joka olutta myy. Kannattajuus on myytävänä kaupallisuuden alttarilla!