Esseitä jalkapallosta - 1

Teksti on kirjoitettu aikanaan kouluesseeksi. Tehtävänantoa en myöskään muista, mutta ilmeisimmin se on liittynyt jalkapallon kehitykseen nykyiseksi kansainväliseksi megatuotteeksi. Pyrin julkaisemaan kaikki löytämäni vanhat esseeni juttusarjassa Esseitä jalkapallosta.

Pidän jalkapallon historian keskeisinä muutoksina alkuvaiheen rajojen etsimistä ja sääntöjen standartoimista, kansainvälistymisen ensimmäistä aaltoa, tähtikultin muotoutumista, markkinavetoisuuden lisääntymistä ja toista kansainvälistymisen kautta. Lisäksi näen jalkapallon olevan tällä hetkellä keskeisen muutoksen kourissa, kun teknologian käyttö on muuttunut osaksi jalkapallon arkipäivää.

Aluksi Englannissa pelattiin kyläkohtaisin säännöin rugbyn ja jalkapallon välimuotoa, kunnes molemmille nykyisille lajeille saatiin standartoidut säännöt ja liitot. Yhtenevät säännöt ympäri Englantia aloitti myös samalla kilpailutoiminnan, kun eri joukkueet pystyivät kilpailemaan ennalta tiedettyjen sääntöjen pohjalta. Koululaislaji levisi nopeasti työväestön piiriin, joka otti lajin omakseen.

Ensimmäinen kansainvälistymisen kausi alkoi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, jolloin jo englantilaiseen kulttuuriin juurtunut jalkapallo levisi Euroopan mantereen satamakaupunkeihin merimiesten välityksellä. Jalkapallo levisi satamakaupungeista myös sisämaihin ja uusia seuroja ja jalkapalloliittoja perustettiin. Paine kasvoi myös suureksi kansainvälisen liiton perustamiseen, joka lopulta perustettiin 1904. Kansainvälisestä kilpailutoiminnasta vastasi aluksi Kansainvälinen Olympiakomitea, mutta useissa maissa hyväksyttiin jollain tasolla ammattilaisuus varsin varhain ja FIFA ja KOK joutuivat ristiriitaiseen tilanteeseen amatöörisäännösten kanssa. Lopulta paremmuudesta ryhdyttiin pelaamaan neljän vuoden välein MM-kisoissa.

Seuraavana murroksena näkisin pelaajien muuttumisen tähdiksi perinteisen työväenluokassa pysymisen sijaan. Syitä tähtikultin muodostumiseen oli televisioinnin aloittaminen, kansainvälisen kilpailutoiminnan laajeneminen ja yhteiskunnan murros toisen maailmansodan jälkeen, jossa ihmisten vapaa-aika lisääntyi entisestään ja sodan muodostamat sankarit olivat unohtuneet. Lisäksi itse pelin taktinen osaaminen muuttui, jolloin yksilön taitotasolla oli aiempaa suurempi merkitys. Pele, George Best, Ferenc Puskas ja Johan Cruijff olivat ensimmäisiä megatähtiä ympäri Eurooppaa. Heidät tunnettiin myös lajin ulkopuolella tähtinä.

Tähtikultin muodostuminen toi jalkapallolle uusia seuraajia lajin ulkopuolelta. Lisäksi dekolonisaatio lisäsi kansainvälistä kilpailua ja loi uusia markkinoita. Uudet markkinat puolestaan lisäsivät rahan vaikutusta jalkapalloon, kun sponsorit ja tv-sopimukset muuttivat lajin sisäisiä voimasuhteita. Eurooppaan muodostui muutamia vahvoja kansallisia liigoja, toisten jäädessä kehityksessä jälkeen. Lisäksi jalkapallo rantautui sponsorijohtoisesti uusille alueille yrittäen saada jalansijaa uusissa kulttuureissa, kuten myös uusissa erityisryhmissä, kuten naiset ja rajoitteiset. Rahan valtaa vastaan syntyi vastaliike ja turhautuneisuutta ja jännitteitä purettiin enenevissä määrin väkivalloin kentän ulkopuolella. Tämä puolestaan antoi päättäjille syyn hyökätä perinteisiä terrace-katsomoita kohtaan ja muuttaa stadioneita enemmän viihdekeskuksiksi, kuin yhteisön kokoontumistilaksi.

Toinen kansainvälistymisen aalto liittyy rahan lisääntymiseen ja Bosman-säännön syntyyn. Esimerkiksi vahvan instituution ja jalkapallofilosofian luoneen Ajaxin ”Jumalanpojat” hajosivat ympäri Eurooppaa vapaiden siirtomarkkinoiden johdosta. Bosman-päätös hyödytti enemmän jo ennestään rikkaita seuroja, jotka saattoivat olla monikansallisten sijoittajaryhmien omistuksessa. Lisäksi tämä mahdollisti monikansalliset joukkueet helpommin ja samalla monikansallisuus teki jalkapalloseuroista kansainvälisiä tuotteita entisen yhteisöllisyyden sijaan.

Uusin murros liittyy tekniikkaan, jossa huippu-urheilu ja teknologia on kietoutunut toisiinsa. Pelaajista saatavaa dataa analysoidaan, varusteita, harjoitus- ja peliolosuhteita ja tuomaritoimintaa kehitetään teknologisempaan suuntaan. Esimerkiksi tekonurmet ovat jo tätä päivää ja pitkään vastustettu maaliviiva-teknologia on tulossa käyttöön.

Peli itsessään on muuttunut varsin vähän. Sääntöihin on tehty pieniä viilauksia ja painotettu erilaisia tulkintoja. Eniten vuosien varrella ovat muuttuneet taktiset suuntaukset. Alun 2-3-5 taktiikasta on päästy WM-taktiikan ja italialaisen Catenaccion kautta Totaalvoetbaliin, jonka ääriesimerkissä, nyky-Barcelonassa, ei kentällä ole välttämättä lainkaan hyökkääjiä. Lisäksi erilaiset sidosryhmät jalkapallon ympärillä ovat lisääntyneet, kuten vedonlyönti ja business-ajattelu. Ottelun kuitenkin yhä voittaa joukkue, joka on tehnyt enemmän maaleja kuin vastustaja.